torstai 13. maaliskuuta 2014
Lukupäiväkirja 3
Luin tänään Saiturin joulu- kirjan loppuun. Kirjaa oli mukava lukea ja siihen pystyi uppoutumaan mukaan. Kirja herätti ilon ja myös surun tunteita. Tunsin surua kirjan loppupuolella, kun Scrooge tajusi, että Tulevien joulujen henki oli vienyt hänet aikaan jolloin hän oli kuollut. Kun henki vei hänet hautausmaalle, jossa hän näki oman hautakivensä Scrooge tajusi, että hänen pitää muuttua ettei hänelle kävisi niin kuin henki ennusti. Scrooge näki miten ihmiset eivät välittäneet hänestä tai hänen kuolemastaan, vaan halusivat päästä käsiksi hänen perintöihinsä.
Kirjan esipainos on kirjoitettu 1848. Kirjoitusajankohdan huomasi siitä, että tekstissä teititeltiin jonkin verran. Myös osa sanonnoista oli hieman vanhanaikaisia.
Nykyajan ihminen voisi kirjan luettua unohtaa välillä rahat ja työt, ja keskittyä perheeseen ja ystäviin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mukavaa, että sinulle osui kirja, josta pidit. Kun aiot kirjoittaa Saiturin joulusta myös esseesi, yritä vielä miettiä tarkemmin keinoja, joilla kirja voitti lukijan puolelleen.
VastaaPoista